Pyhäjoen pohjoispuolta kulkeva maantie Oulaisista Pyhäjoelle ja
Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla. Vielä noin sata vuotta
myöhemmin koko jokivarren tieverkosto oli suppea käsittäen pienten kylä- ja
tilusteiden lisäksi vain yhden varsinaisen maantien, joka kulki pitkin
Pyhäjokilaaksoa merenrannalta aina Pyhäjärvelle saakka.
Pohjanmaan radan rakentaminen 1886 vilkastutti liikennettä Oulaisista
Pyhäjoen yläjuoksun kuntiin (mm. Haapavesi, Kärsämäki ja Piippola).
Liikenteen vilkastuminen synnytti myös uuden ammattikunnan, rahdinajajat.
Esimerkiksi haapavetisellä kauppiaalla Juho Väänäsellä oli parhaimmillaan
kymmenkunta vakinaista rahdinajajaa ja oma tavaramakasiini Oulaisten
asemalla. Maantien käyttöä lisäsi myös tavaraliikenne Oulaisten ja
Matkanivan välillä johtuen Annosen ja Lehtopäässä sijainneen Juseliuksen
sahoista.
Teiden rakentaminen ja kunnossapito oli pääasiassa maanomistajien
harteilla. Lisäksi talonpoikaisväestön piti huolehtia kyytilaitoksesta eli järjestää
matkustavaisille majoitus- ja ruokailumahdollisuudet kievareissa sekä vastata
kievarien välisten taipaleiden hevoskyydeistä. Vuonna 1865 Matkanivan
kievari oli Tirilässä ja muutamaa vuotta myöhemmin Koistilassa. Kievarilaitos
loppui vähitellen vuosisadan loppuun mennessä.
Vuonna 1914 tehtiin kuvernöörivirastolle kaksi anomusta autoliikenteen
harjoittamisesta Oulainen-Haapavesi välillä, mutta ensimmäinen
maailmansota tyrehdytti autoinnostuksen liikkeellelähtöä. Säännöllinen linja-
autoliikenne alkoi vuosia myöhemmin 1920-luvulla.
Pyhäjoen eteläpuolinen maantie Oulaisista Haapavedelle valmistui vasta
vuonna 1959.
Matkaojan suussa sijainneen ensimmäisen talon, Äijälän, isäntänä oli vuonna
1548 Olli Heikinpoika. Tirisen talon perusti vuonna 1577 Juho Laurinpoika ja
kolmekymmentä vuotta myöhemmin perustettiin Mäyrän ja Suvannon talot.
Lähteet:
Isokivelä Tapio. Luomateitä ja renkkusiltoja. Matkanivan kylän vaiheita ja elämää. Toinen
täydennetty painos. Painoykkönen Ky. Oulainen. 2006
Isokivelä Tapio. Leijona Matkanivassa. Pakinoita vuosien varrelta kotikylältä ja
kauempaakin. Painoykkönen Ky. Oulainen. 2012
Turunen Harri. Oulaisten historia. Pyhäjokiseudun Kirjapaino, Oy. Oulainen. 1986
Turunen Harri. Aina työtä ahkeralla – opetusneuvos Tapani Tirilä 75 vuotta.
Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy. Oulainen. 1993