Renkkusiltoja, uittoja ja rapuja

Renkkusiltoja, uittoja ja rapuja


Renkkusillat ovat kuuluneet Pyhäjoen varren kyliin vuosikymmenien ajan. Matkanivassa Tirilän renkkusillalle saatiin maaherran lupa vuonna 1916. Rakentamisen ehtona oli, että renkut tehtiin niin lujiksi että uitossa tarvittavat ohjepuomit voitiin kiinnittää niihin. 

Parhaimmillaan kylässä oli 11 renkkusiltaa: alajuoksulta lähtien Pokelan, Rautiolan, Tirilän, Haaran, Siltalan, Pietilän, Hyytisen, Hautalan, Annosen, Mäyrän ja Lepistön sillat. Siltaosakkaat purkivat siltansa pois ennen jäidenlähtöä. Purkaminen aloitettiin keskeltä, puutavara kannettiin joen rannoille ja pantiin hyvään järjestykseen. Siltarenkkujen jalat jouduttiin usein katkaisemaan jäänrajasta. Jäiden mentyä sillat rakennettiin uudelleen. Rannalla tehtiin tarvittavat uudet renkunjalat ja jalkojen alapäihin levikepuut, jotta jalat eivät painuisi joen pohjaliejuun. Tämän jälkeen renkut kannettiin venemiehille asennettavaksi omille paikoilleen. Seuraavaksi renkkuun naulattiin sivuilta viistoon asetetut pönkäpuut, jotta renkku ei menisi linkkuun. Kun renkku oli pystyssä, sen päälle kannettiin kannakeniskat ja niiden päälle ryhdyttiin latomaan lavapuita, Viimeksi siltalavan reunoille naulattiin painopuut, jotta sillankansi pysyi koossa. Oulaisten viimeinen renkkusilta oli käytössä Hirsiperällä 1980-luvun alussa. 

Uitot olivat merkittävä työllistäjä aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Matkanivan keskikylällä uittomiehet asuivat ainakin Tyynelässä ja Tirilässä uittojen aikaan. Matkanivassa toimi sotien jälkeen jopa metsä- ja uittotyöväen ammattiosasto. Uittoihin kuuluu paljon jo käytöstä poistuneita sanoja kuten esimerkiksi vonkapaikka, joka tarkoittaa vahtipaikkaa, jossa vonkamiehet ohjasivat ja vartioivat tukkien kulkua joenrannalla tai sillalla. Tirilän renkkusilta oli helppo vonkapaikka, kun taas Rautiolan silta oli suvannossa ja sen takia työläs vonkapaikka. 

Lähteet: 
Isokivelä Tapio. Luomateitä ja renkkusiltoja. Matkanivan kylän vaiheita ja elämää. Toinen täydennetty painos. Painoykkönen Ky. Oulainen. 2006 
Isokivelä Tapio. Leijona Matkanivassa. Pakinoita vuosien varrelta kotikylältä ja kauempaakin. Painoykkönen Ky. Oulainen. 
2012 Turunen Harri. Oulaisten historia. Pyhäjokiseudun Kirjapaino, Oy. Oulainen. 1986 
Turunen Harri. Aina työtä ahkeralla – opetusneuvos Tapani Tirilä 75 vuotta. Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy. Oulainen. 1993
(c)2018, Kaikki oikeudet pidätetään